Avoin portti kutsuu astumaan sisään. Portin taakse jäävät kiireiset askeleet, kaupungin häly ja vaativat äänet. Portilta aukeaa näköala tämän puoleisesta tuon puoleiseen.On hetki rauhalliselle kävelylle. Hetki omille ajatuksille.

Hautakivet kuiskivat tarinoita elämästä, jossa arkinen ja pyhä kietoutuvat  toisiinsa. Hauras ja katoavainen on yhtynyt siihen mikä on voimakasta ja katoamatonta.

Viipyilen oman elämäntarinani äärellä. Mikä minulle on tärkeää ? Mistä juuri nyt tunnen kiitollisuutta? Missä kohtaan pyhän oman arkeni keskellä ? 

Avoimesta portista kuljetaan sisään ja ulos. Jumala on läsnä kaikessa inhimillisessä todellisuudessa, niin tämän - kuin tuonpuoleisessakin. 

-Tarja Korpela

Maailma on piilopaikkasi.
Olet lehvien läpi välkkyvässä valossa,
elämän mahlana kaikessa luodussa.
Rakkautesi on vaikuttanut 
kauan sitten eläneiden vaiheissa.
Avaa sydämeni portit näkemään 
kätkeytynyt voimasi.

– Seija Hatakka