Tunne maa jalkojesi alla. Hengitä syvään. Huomaatko, miten maa kantaa sinua juuri nyt? Kantaa ja kannattelee? Kosketa maata! Miltä se tänään tuntuu? Miltä tuoksuu?
Maa on pyhä, elämän kehto. Se synnyttää uutta elämää, ottaa vastaan kaiken kuolleen ja kätkee sen huomaansa uutta luoden.
Ylistäköön sinua, Herrani, sisar äitimme maa, joka meitä ravitsee ja hallitsee ja kantaa kaiket hedelmät ja kirjavat kukat ja yrtit. (Fransiskus Assisilaisen Aurinkolaulu)
Millainen maa on hautausmaa? Maa, johon arkku lasketaan tai tuhkat sirotellaan?
Kerran äiti maa ottaa vaeltajan vastaan myötätunnolla. Ruumis palaa osaksi elämän kudelmaa. Ja vaeltaja odottaa toivossa uuden elämän aamua.
- Jussi Holopainen
Maa uinuu lumipeiton alla,
elämää vaalien.
Siemenet, sipulit
ja juuren kiemurat
uneksivat keväästä,
kunnes ensimmäinen lumikello
kurkistaa lumen seasta
ja kuiskaa:
Ylösnousemuksen lupaus!
– Seija Hatakka
